Juutalaiset länsimaisen kulttuurin valonkantajina ja suunnannäyttäjinä

Olipa kyse sitten länsimaisesta uskonnosta, historiasta, tieteestä taiteesta tai populaarikulttuurista - on juutalaisen kansan ja juutalaisten yksilöiden merkitys länsimaisen kulttuurin kehitykselle aivan ylivertainen kaikkiin muihin kansoihin ja etnisyyksiin verrattuna. Mikään toinen kansakunta tai etninen vähemmistö ei nouse samalla tavoin esiin kansakuntien joukosta kuin juutalaiset. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää juutalaisten Nobel-palkittujen pitkää nimilistaa. Vaikka juutalaisia on vain alle 0,2 prosenttia koko maailman väestöstä, saavat he silti keskimäärin noin kolmanneksen kaikista Nobel-palkinnoista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että juutalaiselle myönnetään Nobel-palkinto 113-kertaa todennäköisemmin kuin minkään toisen kansan tai etnisen ryhmän edustajalle keskimäärin.

Kaikkialla missä juutalainen kansa on elänyt vähemmistökansana kantaväestön keskuudessa viimeisen reilun sadan vuoden aikana, heidän suhteellinen osuutensa kyseisen maan älymystössä on ylittänyt kirkkaasti kyseisen maan kantaväestön keskiarvon.

Mistä johtuu, että niin monet länsimaisen kulttuurin keskeisimmistä, lahjakkaimmista, innovatiivisimmista ja valovoimaisimmista yksilöistä ovat niin usein juutalaisia? Mistä johtuu, että nimenomaan juutalaiset yksilöt ovat niin usein oman alansa vallankumouksellisimpia neroja ja johtavia asiantuntijoita? Kuinka niin pienen ja niin paljon kärsineen kansan joukosta on voinut nousta niin monia tieteen, taiteen ja kulttuurin edustajia länsimaisen älymystön eturiviin? Mikä on heidän salaisuutensa?

Jani Laasonen on vuonna 1979 syntynyt tutkija ja kirjailija.