Riisuttu epäonni

Vuoden 2019 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen itävaltalaisen Peter Handken (s. 1942) kertomus äidistään naisena toisen maailmansodan vuosina ja sodan jälkeisenä aikakautena.

"Minä vertaan siis naiselämän elämäkertaa varten olevaa yleistä ilmaisuvarastoa lause lauseelta oman äitini erikoisen elämän kanssa; yhteneväisyyksistä ja vastakohtaisuuksista muodostuu varsinainen kirjoitustehtävä." Peter Handke

Peter Handke (s. 1942, Griffen, Itävalta) on eu­rooppalaisen modernin kirjallisuuden oma­leimaisimpia tekijöitä. Hänen huomattava tuotantonsa käsittää romaaneja, runoja, näytelmiä ja elokuva­käsikirjoituksia - mm. yhdessä Wim Wendersin kanssa tehty Berliinin taivaan alla (1987). Handken kirjallinen ilmaisu rakentuu epäjuonelliselle kerronnalle, jossa keskeisintä on kertojan voimakas sisäinen kokemus ja tunne ja monitasoinen tulkinta ulko­puolisesta maailmasta. Näin kirjailija on astunut kauas valtavirrasta - piiriin, jossa hän on ainoita maailmankirjallisuudessa. Handkelta on aiemmin julkaistu suomeksi kahdeksan proosateosta, joista viimeisimmät ovat
Riisuttu epäonni (Wunschloses Unglück, suomentanut Arja Rinnekangas, LURRA Editions, 2003),
Jukeboksista (Versuch über die Jukebox, suomentanut Markku Mannila, LURRA Editions, 2005),
Don Juan - hänen itsensä kertomana (suomentanut Markku Mannila, LURRA Editions, 2008),
Moravalainen Yö (Die Morawische Nacht, suomentanut Arja Rinnekangas, LURRA Editions, 2013),
Suuri Putous (Der Große Fall, suomentanut Arja Rinnekangas, LURRA Editions, 2013),
Intohimoisesta sienestäjästä (Versuch über den Pilznarren, suomentanut Arja Rinnekangas, LURRA Editions, 2015).

Peter Handke sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 2019.